Aamu punavuoressa: Radio Helsingin aamujuontajien blogi

Tässä blogissa Radio Helsingin aamujuontajat Anna Laine ja Harri Niemi kirjoittavat siitä, mitä lähetyksessä ei saanut sanottua. Mitä jäi hampaankoloon? Mitä tapahtuu silloin kun mikrofonit ovat pois päältä?

Viinaralli alkaa taas

Anna:

Uutisten mukaan alkoholiveron korottaminen teki taas tepposet. Suomalaiset aloittivat viinarallin Viroon ja taas tuli tullille töitä. Ei niin, että lonkeroita ja Sakuja kenenkään tarvitsisi tullata, mutta tullimiehien työnkuvaan kuulemma kuuluu kaljariitojen setviminen nykyään. Kun matkustajat hyvässä hönössä purkautuvat laivoista, on satamassa melkoinen hulina: ”Älä pölli mun Saaremaa Tuulikeja!”, ”Toi kaljakärry oli vittu mun!”

Harry:

Ostakaa vinkkunne lähialkosta ja tuokaa Virosta kyytipojaksi kestomakkaroita ja erinomaisia juustoja. Ne ovat herkullisia. Saatte päänne sekaisin ihan samalla lailla, mutta onpahan ohessa ähkykin. Enemmän kato.

Lue lisää…!

1 Kommentti »

Sanonko mä mitä hä?

Harri:

Hesarin kulttuurisivuilla oli eilen mielenkiintoinen artikkeli fraaseista, niiden historiasta ja leviämisestä. Oli jauhot suussa, krokotiilin kyyneleet, aika on rahaa jne. Osa sanonnoista on todella vanhoja ja silti kummaillsen hyvin aikaa kestäneitä. Sanontojen kovaa ydintä.
Samaa ei voi sanoa viime viikonloppuna kuulemastani fraasista. Kuulemma nokialaiset (ne puhelinfirmalaiset) saattavat kysyä, että onko sulla tarpeeksi kaistaa viitaten siihen, että toimiiko ajatus, pelaako pää jne. Voi jumalauta! En toivota moiselle pitkää ikää.

Anna:

Me suomalaiset tullaan niiiin jälkijunassa. Virolaisessa slangissa on jo kauan ollut sanonta wireless on tai off, riippuen siitä kuinka hyvin on mukana päivän tapahtumissa.

Lue lisää…!

Kommentoi »

Kaljaa!

Anna:

Vaikka en haluakaan usuttaa ketään kolpakolle, en voi nyt muuta kuin riemuita: piiitkästä aikaa pääsemme Harrin kanssa toetuttamaan perjantaiperinteemme ja lähdemme päiväkaljalle!!!

Harri:

Juokaa kaljaa ja sekoilkaa. Maatkaa myös alasti päällekkäin.

1 Kommentti »

Uutta musiikkia

Anna:

Njassa tokaisi tänään, että kannattaa kuunnella uutta musaa. Totta! Niin kannattaakin. Ja meidän radiotoimittajien pitää. Minä kuuntelen noin pari kertaa kuussa ison läjän uusia levyjä ja etsin mielenkiintoisia tuttavuuksia. Haluan rauhoittaa sen ajan kun kuuntelen levyjä ja siksi koitan pedata aikaa siihen. Mutta tapoja on yhtä monta kuin toimittajiakin.

Harri:

Uudessa musiikissa on vaan yksi vika: se on uutta. Vika ei ole oikeastaan musiikissa vaan minussa. Uutta musaa kuuntelee välillä liikaa radiotoimittajakorvin ja sitä mahduttaa mielessään jo radio-ohjelmaan. Siis ajattelee musiikkia vain työkaluna.
Välillä sitä kaihoilee takaisin varhaisnuoruuteen, jolloin musiikkia kuunteli ilman taka-ajatuksia ja kehnommatkin esitykset saivat toisenkin mahdollisuuden kasettisoittimessa. Silloin hyvä biisi oli hyvä biisi ilman analyysejä.
On kai niin nykyäänkin, mutta ammatti vaikuttaa korvissani välillä kuurouttavasti, höhöö.

Lue lisää…!

Kommentoi »

Nousevan auringon maakunta

Harri:

Olin kesälomalla syvällä savomailla. Länsisuomalaiselle itä näyttäytyi todella kauniina: järviä ja kumpuja vuorotellen. Oli tasaiseen tottunut pohjalainen kateellisesti onnessaan siinä miljöössä juu.
Mutta, mutta: mä en jaksa sitä ikuista haastelua ei mistään. Tyhjistä ostoskärryistäkin natiivi sai turinat aikaan Kuopion Prisman parkipaikalla. Hei ei, niistä ei kuulu jutella mitään. Ne kuuluu sysätä hahloonsa ihan noin vaan ja turpa tukossa.
Savolainen tuttavallisuus alkoi käydä välillä niin pahasti iholle, että teki mieli käydä käsiksi.

Anna:

Voih! Aloin juuri vakavasti suunnitella lomamatkaa Savoon. Eikö siellä olekaan tympeän sanattomia suomalaisia? Puhutaanko siellä ihan todella?

Lue lisää…!

Kommentoi »

Mistä on hyvät työkaverit tehty?

Anna:

Työhyvinvointi ja töissä viihtyminen ovat harvinaista herkkua monellakin työpaikalla. Työpaikkojen viihtyvyyteen yritetään kiinnittää jatkuvasti enemmän huomiota ja on syytäkin, viettäväthän ihmiset sorvin ääressä ison osan elämästään. Henkilökohtaisesti voin olla äärimmäisen onnellinen siitä, että saan tehdä töitä Harrin kanssa Radio Helsingissä. Olen oppinut, että tärkeimpiä asioita työyhteisöissä ovat avoin keskusteluyhteys, rohkeus, voima punnertaa pikkuasioiden yli ja kyky kestää kriisejä. Minusta on ihanaa, että Radio Helsingissä palaute tulee kuulijoilta, työkavereilta, päätoimittajalta… Minun mielestäni sananvapaus on myös velvollisuus. Haluankin kiittää Harria ja muita radiolaisia siitä, että he ovat. Kiitos.

Harppi:

Ohhoh, olipas hienoa kuulla. Meidän pitäisi puhua enemmän, öhöhöö. Eikun kiitos Annasein.
Televisiosta tulee joku piilokameraohjelma, jonka perusidea on, että pari työyhteisön jäsentä pakotetaan tekemään erisorttisia sekoiluja palkintoa vastaan. Ohjelmassa korostetaan, että työkaverit ja pomot eivät saa suuttua tempauksista. Siis: eivät saa suuttua työkaverin poikkeavasta toiminnasta? Mitä helvettiä? Pakkohan työpaikalla on olla sellainen ilmapiiri, että pikku kohellukset siedetään, kunhan työt tulee tehtyä.
Enemmän suututtaa niuhoilu ja päsmäröinti. Ne sairastuttavat yhteisöä enemmän kuin satunnainen vappunenä tai karhunpaini. Työpaikalla saa viihtyä.

Lue lisää…!

1 Kommentti »

Pakollinen avautuminen

Harri:

Nyt kuuluisi marista lomien loppumisesta. En jaksa. Motkotan mieluummin olympialaisista tai oikeastaan Tero Pitkämäestä ja siitä toisesta keihästäjästä. Miten niin TP ei tiennyt mihin nimensä pisti, kun pukstaavinsa riipusti Sports For Peace -adressiin? Tietoahan on niin vaikea saada vuonna 2008 ja ei kai lukematta kukaan nimeään adresseihin kirjoita? Ei kai tolkun ihmiset ainakaan.
No jos nyt kuitenkin leikitään, että TP ei tiennyt mitä teki, niin tiesipä kyllä mitä teki, kun otti nimensä pois em. adressista. Siis kääntäen: Tero tietäen otti kannan, että helvettiin ihmisoikeudet ja rauhanaatteet. Minäpoikapa se menen ja viskon risua, vaikka maailma palaisi raunioksi Pekingin linnunpesän ulkopuolella. Eipä kiinnosta. Heitellähän vaan.

Anna:

Ystäväni kirjoitti Facebook-profiiliinsa: ”war on the fringes of Europe, millions starving in China and world leaders admiring fireworks - beyond my skills for irony.” Ei lisättävää!

Harri:

Kommentoi »

Jussi

Harri:

Anna viettää kaksinkertaisen juhannuksen ja jää vähän reilummalle lomalle. Kaikille yksin- tai kaksinkertaisen juhannuksen viettäjille tahdon sanoa M.A. Nummisen sanoin: ”Syö säästäen savea.” Annalle toivotan hyvää lomaa. Tietty.

Anna:

Toim. huom. Lähden Viroon lomalle ja siellä juhannusta eli jaanipäevaa vietetään vasta maanantaina. Kaksi juhannusta, kaksi kokkoa, kaksi taikayötä. Saa nähdä kuinka tästä selvitään… Kaikkea kaunista kesäänne!

Lue lisää…!

Kommentoi »

Alkuperäiset Suomen suursuosikit

Anna:

Finnhits! Miksi joskus pidin niitä junttiuden multihuipentumana? Siksi, että ne ovat sitä. Mutta nyt olen lainaamassa Harrilta läjäpäin tuplalevyjä, joilla Matti ja Teppo tallaa näitä polkuja, Mikko Alatalolla on ihmisen ikävä toisen luo ja Frederik on kolmekymppinen. Juhannus ja kesähäät tulevat ja Finnhitit ovat taas kuumaa kamaa! Ja viileetä.

Harri:

Tjaa, Anna on kallellaan juhannukseen jo aika väkevästi. Viime vuonna mun teema taisi olla: ”Viinaa viinaa trallalaa.” Tänä vuonna yritän olla tukehtumatta tikkeihin poskessani ja josko vähän lääkkeeksi jotain voisi ehkä kenties. Tärkeintä on, että liha ei ole valmismarinadissa.

Lue lisää…!

Kommentoi »

Romahdus

Harri:

Provinssirock-savettumisen ja arjettomuuden jälkeen oli hienoa palata töihin, mutta nyt alan olla romahtamassa. Tunnin kuluttua alkaa viisaudenhampaiden irtirepiminen. Hirvittää. Jos tilanteet menevät pain helvettiä, huomisen lähetyksen soundtrackilla kuuluu kenties korinaa ja kuumaa perunaa suussa. Pyydetään tätä nyt sitten jo etukäteen anteeksi. Tosaalta: jos homma menee oikein ja äänet on kuin ennenkin, pyydetään sitäkin anteeksi ihan vaan varmuuden vuoksi.

Anna:

Mun romahdus alkoi siitä kun tajusin, että nyt on meneillään viimeinen työviikko ennen lomaa. Hiljalleen olen alkanut valua kohti autuutta, aivottomuutta, mediapaastoa ja multasormeani. IHANA tunne!

Lue lisää…!

Kommentoi »